Tietoa huonekasveista, hoito-ohjeita ja kasvitietokanta.

Jättipeikonlehti (Monstera deliciosa)

Nuori jättipeikonlehti. Kasvi kasvaa tätä vielä paljon suuremmaksi, lehtiä on enemmän ja niiden reunoihin kehittyy aukkoja.
Nuori jättipeikonlehti. Kasvi kasvaa tätä vielä paljon suuremmaksi, lehtiä on enemmän ja niiden reunoihin kehittyy aukkoja.

Jättipeikonlehti (Monstera deliciosa) on luontaisesti Keski-Amerikan sademetsissä kasvava kasvi, josta on tullut myös suosittu huonekasvi. Jättipeikonlehteä kutsutaan sen yleisyyden vuoksi usein myös pelkäksi peikonlehdeksi, vaikka teknisesti ottaen tällä viitataan koko Monstera-sukuun, josta löytyy myös muita huonekasvilajeja.

Jättipeikonlehti on suosittu huonekasvi, sillä se on näyttävän näköinen ja melko helppohoitoinen. Vanhempi jättipeikonlehti tekee kukkiessaan hedelmän, joka on syötävä. Kasvi on kuitenkin muilta osiltaan myrkyllinen, joten lapsiperheeseen sen hankkimista kannattaa harkita vielä toisen kerran.

Ulkonäkö

Jättipeikonlehdet ovat suuria, kiiltäviä ja väriltään vihreitä. Nuoret ja pienemmät lehdet ovat sileitä, mutta vanhemmat lehdet liuskottuvat iän myötä. Jättipeikonlehdestä on olemassa myös jalostettuja lajikkeita, joiden lehdet ovat monisävyisiä.

Kukkiessaan jättipeikonlehti tekee keltavihreitä kukkia, joista kehittyy myöhemmin syötäväksi kelpaava hedelmä. Sisällä kasvatettaessa jättipeikonlehti kuitenkin vaatii hyvää ja tarkkaa hoitoa kukkiakseen, jonka vuoksi onkin harvinaista nähdä huonekasvina kasvatettan jättipeikonlehden kantavan hedelmää. Kasvin tulee myös olla suhteellisen iäkäs, jotta se alkaisi kukkimaan.

Hoito

Paras paikka peikonlehden sijoittamiseen on suhteellisen valoisa tai puolivarjoisa paikka. Suoraa auringonpaahdetta kannattaa välttää, sillä tätä jättipeikonlehti hieman karsastaa. Jättipeikonlehti pärjää myös melko varjoisassa paikassa, mutta kasvaa tällöin hitaammin. Peikonlehti viihtyy hyvin normaalissa huoneenlämpötilassa vuoden ympäri.

Peikonlehti pitää kosteudesta, joten sitä tulisi kastella säännöllisesti eikä multaa tulisi päästää missään vaiheessa kuivumaan kokonaan. Kasvin hyvinvointia voi vielä parantaa suihkuttelemalla sitä kädenlämpöisellä vedellä.

Lannoitetta jättipeikonlehdelle voi keväästä syksyyn antaa noin joka toinen viikko kasteluveden mukana. Talvikaudella peikonlehti ei tarvitse ollenkaan lannoitusta.

Nuori kasvi tulisi vaihtaa hieman suurempaan ruukkuun uuden mullan kera vuosittain. Vanhemmilla yksilöillä riittää mullanvaihto joka toinen tai joka kolmas vuosi – pintamulta kannattaa kuitenkin vanhemmillakin kasveilla vaihtaa vuosittain.

Jos jättipeikonlehti kasvaa kovin suureksi, tulee sitä tukea erilaisilla rakennelmilla. Kasviin kasvavia ilmajuuria ei tule poistaa, vaan ne tulee ohjata multaan.

Lisääminen

Jättipeikonlehteä voidaan lisätä varsi- tai latvapistokkaista, jotka voidaan asettaa suoraan multaan juurtumaan. Pistokkaissa tulee olla ainakin yksi lehtisilmu. Iäkkäämmät yksilöt kasvattavat myös sivuversoja, joista kasvia voidaan lisätä jakamalla sitä.

Kommentoi

Your email is kept private. Required fields are marked *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>