Tietoa huonekasveista, hoito-ohjeita ja kasvitietokanta.

Kirjorönsylilja (Chlorophytum comosum)

Nuorehko kirjorönsylilja ikkunalaudalla.
Nuorehko kirjorönsylilja ’Vittatum’ ikkunalaudalla.

Kirjorönsylilja (Chlorophytum comosum) on alunperin eteläisestä Afrikasta kotoisin oleva kasvi, jonka jalostetut lajikkeet ovat suosittuja huonekasveja. Luonnossa kasvia esiintyy nykyisin myös Etelä-Afrikan lisäksi esimerkiksi Pohjois-Amerikan lämpimillä alueilla sekä Australiassa, joissa kasvia pidetään luonnossa esiintyvänä jopa rikkakasvina.

Kirjorönsyliljalla on huoneilmaa puhdistava vaikutus, sillä se pysty poistamaan ainakin formaldehydiä, ksyleeniä ja tolueenia. Kirjorönsylilja on erityisesti kissojen mieleen, sillä ne tykkäävät syödä sitä. Moneen kotiin kirjorönsylilja on hankittu sen vuoksi, että kissat pysyisivät poissa muiden kasvien kimpusta.

Ulkonäkö

Kirjorönsylilja kasvaa kokonaisuudessaan noin 60 cm korkeaksi. Sen juuristo on viidestä kymmeneen senttiä pitkä, ja sen lehdet voivat kasvaa jopa 50 cm pituisiksi ja ne ovat muutaman sentin levyisiä. Lehdet taipuvut kaarimaisesti alaspäin niiden kasvaessa lisää pituutta.

Kirjorönsyliljasta myydään useimmiten kahta eri lajiketta, jotka poikkeavat toisistaan lähinnä lehtien värityksen perusteella. C. comosum ’Vittatum’ lajikkeen lehdet ovat pääosin vihreät, joiden keskellä kulkee valkoinen raita. C. comosum ’Variegatum’ on yleensä hieman pienempi, ja sen lehtien väritys on päinvastainen – keskikohta on siis vihreä, ja reunat vaaleita. Lisäksi usein myydään jalostamatonta kasvia, joissa lehdet ovat kokonaan vihreitä.

Kasvin kukkiessa kukinnot kasvavat noin 70 cm pitkässä varressa. Kukinnot ovat väriltään vihertävän valkoisia. Kukinnon loppuvaiheessa kukintoihin kehittyy poikasia.

Hoito

Kirjorönsyliljaa sanotaan yhdeksi helppohoitoisimmista huonekasveista, sillä se kestää monenlaisia olosuhteita. Kasvi kestää ajoittaisia lähes nollaa lähenteleviä lämpötiloja, mutta parhaiten se viihtyy normaalissa huoneenlämmössä,

Kirjorönsylilja viihtyy suhteellisen valoisassa paikassa, esimerkiksi hajavalossa. Täysin suoraa auringonpaistetta se ei kuitenkaan kestä, joten sijoitus esimerkiksi länsi- tai itäikkunalle on hyvä vaihtoehto.

Kirjorönsyliljan multa olisi hyvä pitää aina hieman kosteana, sillä se pitää suhteellisen paljon vedestä. Vältä kuitenkin kasvin hukuttamista, sillä aivan kaikkea kirjorönsyliljakaan ei kestä. Talvella kasvia voi kastella vähemmän. Jos kasvi pääsee kuivahtamaan, rönsylilja selviää usein juuristonsa avulla ainakin jotenkin hengissä, vaikka kaikki sen lehdet lakastuisivatkin.

Kasvia voi lannoittaa kevään ja syksyn välisenä kautena noin kerran kuussa, talvella lannoitusta ei tarvitse välttämättä ollenkaan.

Lisääminen

Helpoin tapa lisätä kirjörönsyliljaa on sen poikasista, jotka voidaan joko juurruttaa vedessä tai asettaa suoraan multaan.

Yksi kommentti

  • Soile
    Lähetetty 7.11.2014 16.37 |

    Hei,
    Miksi minun Kirjorönsyliljaan tulee keltaisia lehtiä. Lehdet siis kellastuvat.
    Voinko vain kiskoa ne lehdet pois, eikä se siitä kärsi. Kuuluuko tulla keltaisia lehtiä.
    Miksi lehtien lisäksi tulee selalisia pallomaisia pitkän lehdettömän varren juuressa roikkuvia ”kukka” palloja.

    Kiitos paljon vastauksestanne
    Soile

Kommentoi

Your email is kept private. Required fields are marked *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>