Kliivia (Clivia miniata) – Huonekasvit.fi

kliivia-clivia-miniata-commons-300x225-7284427

Kuva: bit.ly/YyZk38

Kliivia eli punasarja tai isopunasarja (Clivia miniata) on alun perin eteläisestä Afrikasta kotoisin oleva kukkiva huonekasvi. Nimensä kasvi on kertoman mukaan saanut englantilaiselta Charlotte Cliveltä, joka toi huonekasvin Englantiin.

Teknisesti ottaen nimillä kliivia ja punasarja voidaan viitata myös isopunasarjan läheisiin sukulaislajeihin (C. nobilis, C. gardenii ja C. caulescens), jotka ovat myös kasvatettuja huonekasveja, mutta käytännössä näitä nimityksiä käytettäessä tarkoitetaan nimenomaan isopunasarjaa. Tilanne on siis hieman vastaava kuin anopinkielellä.

Kliiviaa alettiin käyttämään huonekasvina Suomessa jo 1870-luvulla, mutta vuosien varrella sen suosio on laskenut. Kliivian voi edelleen silti löytää monesta suomalaiskodista, mutta taimien etsintään kannattaa varata hieman aikaa, sillä aivan pienemmistä liikkeistä sitä ei välttämättä löydy.

Kliivia on lievästi myrkyllinen kasvi, joten sitä ei kannata hankkia talouteen jossa on eläimiä tai pieniä lapsia.

Ulkonäkö

Kliivia kasvaa noin puoli metriä korkeaksi kasviksi. Kliivian lehdet ovat melko tummanvihreitä, joiden leveys, pituus ja muoto vaihtelee yksilöittäin ja kannoittain. Lehdet lähtevät kasvamaan juurakon keskeltä kahteen suuntaan, muodostaen vuosien varrella viuhkamaisen rakenteen.

Kliivian kukinto ilmaantuu keväällä viuhkan keskelle kasvavan kukkavarren päähän. Sen kukinnot ovat väriltään useimmiten punaisia, oransseja, keltaisia tai kaksivärisiä, ja niissä on mieto mutta makea tuoksu. Vanhoilla yksilöillä kukintoja voi olla myös useita ja kukkiminen voi kestää jopa muutaman kuukauden.

Hoito

Kliivia pärjää varjoisassakin paikassa, mutta se on parhaimmillaan sopivassa hajavalossa. Jotta kliivia kukkisi, tulisi sen viettää talvilepoa noin 15 asteen lämpötilassa. Jos kasvi on talven ajan normaalissa huoneenlämmössä, se ei kuki, mutta jatkaa toki elämäänsä normaalina viherkasvina. Muuten kasvi pärjää hyvin normaalissa huoneenlämmössä.

Kasvia voi kastella kerralla melko runsaasti, mutta pintamullan olisi hyvä antaa kuivahtaa kastelukertojen välissä. Älä kuitenkaan liikakastele, sillä kliivian juurakko saattaa alkaa mädäntymään tämän seurauksena. Talviaikaan kastelukertojen tiheyttä voi vähentää, sopiva kasteluväli on noin kerran kuussa tai kahdessa.

Lannoitetta punasarjalle tulisi antaa keväästä syksyyn muutaman viikon välein, talvikaudella kasvin voi jättää lannoittamatta.

Lisääminen

Vanhemmat kliiviat kasvattavat sivuversoja, joista kasvia voidaan lisätä jakamalla. Jaettavassa osassa tulee olla vähintään neljä lehteä, jotta jaettu osa selviää.