Kuva: bit.ly/YWw8CF
Pullojukka eli norsunjalka (Beaucarnea recurvata) on parsakasvien heimoon kuuluva, luonnollisesti Meksikossa kasvava kasvi ja nykyisin suosittu huonekasvi. Nimestään huolimatta se ei ole sukua esimerkiksi jukkapalmulle.
Huonekasvina pullojukka on yksi helppohoitoisimmista huonekasveista, ja se kestää hyvin aurinkoa, kuivuutta kuin vaihtuvia olosuhteitakin. Kuivien olosuhteiden kasvina norsunjalka on hidaskasvuinen. Oikealla oleva kuva kuvastaa vuosikausia kasvanutta pullojukkaa, ja huonekasvina oleva nuori, pienempi yksilö näyttää varsin erilaiselta.
Ulkonäkö
Pullojukka kasvaa luonnossa jopa pari metriä korkeaksi, huonekasvina näin suureksi kasvi kasvaa harvoin. Norsunjalka-nimitys tulee luultavasti siitä, että kasvin rungon alaosa on pullistunut veden varastoimiseksi.
Pullojukan lehdet kasvavat kasvin varren päästä, ja ne taipuvat alaspäin muodostaen palmumaisen vaikutelman. Lehtien keskellä on selvästi näkyvä ura ja ne ovat hieman sahalaitaisia. Vanhoihin pullojukkiin saattaa muodostua pieniä vaaleita kukkia, jotka ajan myötä muuttuvat punaisiksi.
Hoito
Pullojukka tulee sijoittaa melko valoisaan, puolivarjoisaan paikkaan tai aurinkoon, joten eteläikkunan lähesisyys on varsin mainio sijoituspaikka pullojukalle – varo kuitenkin kesällä paahtavaa keskipäivän aurinkoa, sillä liika voi olla liikaa. Aurinkoisella sijoituspaikalla varmistetaan lehtien vahvin kasvu.
Pullojukka viihtyy hyvin huoneenlämmössä, mutta talviaikaan lämpötilaa voidaan laskea jopa viiteen asteeseen. Mitä alempi lämpötila, sitä vähemmän kastelua pullojukka tarvitsee. Kesällä kasvi pitää hieman korkeammista lämpötiloista, joten esimerkiksi aurinkoiselle terassille siirtäminen voi olla hyvä idea. Kuumuutta pullojukka kestää sitä paremmin, mitä enemmän sitä kastellaan.
Pullojukkaa tulee kastella melko harvoin, ja kasvia onkin parempi kastella liian harvoin kuin liian uisen. Multa saa kastelukertojen välillä kuivahtaa kunnolla. Silloin kun pullojukkaa kastellaan, tulee kasville antaa kuitenkin reilusti vettä, ja mullan tulee kastua kunnolla. Sopiva kasteluväli keväästä syksyyn on noin kolmen viikon tai kuukauden välein.
Kasvia voi lannoittaa keväästä syksyyn kerran kuussa kasteluveden mukaan lisättävällä lannoitteella. Talviaikaan, kun kastelukertojen määrääkin voidaan vähentää, voidaan myös lannoituksen tiheyttä harventaa.
Pullojukan vanhojen lehtien kärkien ruskettuminen on aivan normaalia, ja voit halutessasi leikata saksilla nämä ruskettuneet kärjet pois.
Lisääminen
Kasvista voi irrottaa kevään kasvukaudella tyviversoja, jotka voi laittaa omiin ruukkuihinsa kasvamaan.
